Rentoutusmenetelmiä on useita erilaisia, edellisessä tekstissäni kerroin aktiivisista rentoutusmenetelmistä. Ne voivat olla hyvä keino aloittaa rentoilu, sillä niissä rentoutuja on aktiivisesti mukana harjoituksen ajan. Aktiiviset menetelmät eivät välttämättä luo niin "suurta painetta" rentoutua, kun harjoituksen aikana on jotain muutakin ajateltavaa. Osa toki tykkää mennä suoraan asiaan ja aloittaa harjoittelun rauhoittumis- ja suggestiomenetelmillä. Kerron niistä tässä tekstissä lisää.
Rauhoittumis- ja suggestiomenetelmien avulla rauhoitetaan mieltä ja toki sen myötä myös kehoa. Rauhoittuminen tapahtuu joko hiljentymällä omaan sisäiseen maailmaan tai erilaisten suggestioiden eli ärsykkeiden avulla. Rauhoittumis- ja suggestiomenetelmiä ovat muun muassa hengitysrentoutus, Schultzin menetelmä, Silva-menetelmä, Emily Couén menetelmä, meditaatio, transsi, mielikuvarentoutus ja syvärentous. Jaottelen hengitysrentoutuksen tässä tapauksessa rauhoittumis- ja suggestiomenetelmiin, vaikka se onkin tärkeä tekijä joka ikisessä rentoutusmenetelmässä. Hengityksen harjoittelu on yhä olennaisempaa, sillä pinnallinen hengitys on lisääntynyt muun muassa liikunnan vähenemisen ja kestojännityksen vuoksi. Rintakehän liikkuvuus ja hengityslihasten toiminta on harvoin optimaalista ja tämän myötä luonnollinen, elintoimintoja harmonisoiva hengitys on estynyt. Hengityksestä olen kirjoittanut aikaisemmin täällä.
Schultzin menetelmässä puhutellaan päälihasryhmät rennoiksi ja samalla harjoitetaan aistimaan kehossa erilaisia tuntemuksia, kuten painon, lämmön ja rentoutumisen olotila. Silva-menetelmässä selkeän harjoitteluohjelman myötä tavoitteena on päästä tietoisuuden tasolla riittävän syvään tilaan ja sieltä myös pois. Teemoina Silva-menetelmässä ovat rentoutuminen, mielikuvat, myönteisyys ja selvännäkö. Emile Couén menetelmässä keskitytään toistettaviin lauseisiin eli mantroihin. Menetelmän ydin on siinä, että ihmisellä itsellään on parantavan energian lähteet, voimavarat, jotka voidaan saada esiin sanojen voimalla. Meditaatio taas on keskittymistä henkisen tietoisuuden tilaan. Siinä olennaisinta on sisäisen maailman kokeminen ja pyrkimys mielen täydelliseen tyhjentämiseen. Transsi on ikäänkuin hypnoositila, jossa mieli on uppoutunut johonkin asiaan niin voimakkaasti, että muut ympäristön ärsykkeet eivät pääse lainkaan tietoisuuteen. Se on valvetilan yksi muoto. Spontaani transsin tila voi syntyä esimerkiksi kevyen liikunnan aikana, saunan jälkeen tai juuri ennen nukahtamista. Tällöin tietoisuus supistuu, mutta syvenee. Mielikuvarentoutus on nimensä mukaisesti menetelmä, jossa rentoutuminen ja vapautuneisuuden tunne pyritään saavuttamaan myönteisillä ja mielihyvää tuottavilla mielikuvilla. Voidaan puhua myös visualisoinnista, joka on unelmointia. Se on luonnollinen tapa, jolla luodaan onnellisuuden mielikuvia. Menetelmän ajatuksena on se, että mitä useammin kuvittelee sitä, minkä haluaa saavuttaa, sitä varmemmin saavuttaa päämääränsä. Syvärentous on menetelmä, jossa pyritään tietoisesti saavuttamaan mahdollisimman syvä ja täydellinen rentoutuminen. Syvärentouden ja hypnoositilan ero on hyvin pieni, sillä vireystaso hertzeissä on molemmissa aikalailla sama. Syvärentoutumisen taito on hyödyllinen ja kehittävä. Sen avulla voi vaikuttaa myönteisesti ajatuksiin, asenteisiin sekä itseluottamukseen.
Rauhoittumis- ja suggestiomenetelmien avulla rauhoitetaan mieltä ja toki sen myötä myös kehoa. Rauhoittuminen tapahtuu joko hiljentymällä omaan sisäiseen maailmaan tai erilaisten suggestioiden eli ärsykkeiden avulla. Rauhoittumis- ja suggestiomenetelmiä ovat muun muassa hengitysrentoutus, Schultzin menetelmä, Silva-menetelmä, Emily Couén menetelmä, meditaatio, transsi, mielikuvarentoutus ja syvärentous. Jaottelen hengitysrentoutuksen tässä tapauksessa rauhoittumis- ja suggestiomenetelmiin, vaikka se onkin tärkeä tekijä joka ikisessä rentoutusmenetelmässä. Hengityksen harjoittelu on yhä olennaisempaa, sillä pinnallinen hengitys on lisääntynyt muun muassa liikunnan vähenemisen ja kestojännityksen vuoksi. Rintakehän liikkuvuus ja hengityslihasten toiminta on harvoin optimaalista ja tämän myötä luonnollinen, elintoimintoja harmonisoiva hengitys on estynyt. Hengityksestä olen kirjoittanut aikaisemmin täällä.
Schultzin menetelmässä puhutellaan päälihasryhmät rennoiksi ja samalla harjoitetaan aistimaan kehossa erilaisia tuntemuksia, kuten painon, lämmön ja rentoutumisen olotila. Silva-menetelmässä selkeän harjoitteluohjelman myötä tavoitteena on päästä tietoisuuden tasolla riittävän syvään tilaan ja sieltä myös pois. Teemoina Silva-menetelmässä ovat rentoutuminen, mielikuvat, myönteisyys ja selvännäkö. Emile Couén menetelmässä keskitytään toistettaviin lauseisiin eli mantroihin. Menetelmän ydin on siinä, että ihmisellä itsellään on parantavan energian lähteet, voimavarat, jotka voidaan saada esiin sanojen voimalla. Meditaatio taas on keskittymistä henkisen tietoisuuden tilaan. Siinä olennaisinta on sisäisen maailman kokeminen ja pyrkimys mielen täydelliseen tyhjentämiseen. Transsi on ikäänkuin hypnoositila, jossa mieli on uppoutunut johonkin asiaan niin voimakkaasti, että muut ympäristön ärsykkeet eivät pääse lainkaan tietoisuuteen. Se on valvetilan yksi muoto. Spontaani transsin tila voi syntyä esimerkiksi kevyen liikunnan aikana, saunan jälkeen tai juuri ennen nukahtamista. Tällöin tietoisuus supistuu, mutta syvenee. Mielikuvarentoutus on nimensä mukaisesti menetelmä, jossa rentoutuminen ja vapautuneisuuden tunne pyritään saavuttamaan myönteisillä ja mielihyvää tuottavilla mielikuvilla. Voidaan puhua myös visualisoinnista, joka on unelmointia. Se on luonnollinen tapa, jolla luodaan onnellisuuden mielikuvia. Menetelmän ajatuksena on se, että mitä useammin kuvittelee sitä, minkä haluaa saavuttaa, sitä varmemmin saavuttaa päämääränsä. Syvärentous on menetelmä, jossa pyritään tietoisesti saavuttamaan mahdollisimman syvä ja täydellinen rentoutuminen. Syvärentouden ja hypnoositilan ero on hyvin pieni, sillä vireystaso hertzeissä on molemmissa aikalailla sama. Syvärentoutumisen taito on hyödyllinen ja kehittävä. Sen avulla voi vaikuttaa myönteisesti ajatuksiin, asenteisiin sekä itseluottamukseen.
Kuten olen aikaisemminkin maininnut, on hyvä kokeilla eri menetelmiä ja valita itselleen sopivia keinoja tiettyihin hetkiin. Kesken työpäivän on todennäköisesti toimivampaa tehdä erilainen harjoitus kuin ennen nukkumaanmenoa. Kuulen ihmisten usein sanovan, ettei kiireisellä, perheellisellä, työssäkäyvällä ihmisellä ole aikaa tehdä harjoitteita. Olen samaa mieltä, jos kyseessä on useamman kymmenen minuutin mittaiset harjoitteet. Harjoittelun voi aloittaa hyvin lyhyistä parin minuutin mittaisista harjoitteista ujuttamalla ne omaan arkeen. Niinkin lyhyessä ajassa saa siirrettyä ajatuksia omaan kehoon, omaan oloon ja tähän hetkeen. Pienet hengähdyshetket toimivat stressin- ja elämänhallintakeinoina jokapäiväisessä elämässä. Ohjattu rentoutus on usein toimiva vaihtoehto etenkin harjoittelun alkuvaiheessa. Vähitellen asiat kytkeytyvät alitajuntaan ja itsenäinen harjoittelu on helpompaa. Harjoittelun tuloksena syntyy oppimista ja sen myötä rentoutumisen taito kehittyy. Sen avulla karttuvat taidot toimivat työkaluina jokapäiväisessä elämässä ja eri tilanteissa, esimerkiksi työ-, koti- tai opiskelukiireiden keskellä, työroolin muuttamisessa kotirooliin sekä urheilijoiden ja johtajien valmistautumisessa vaativiin tehtäviin.
Mukavaa maanantai-iltaa kaikille!
Mukavaa maanantai-iltaa kaikille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti